Innovatiiviset ja kestävät ratkaisut aluekehittämisessä - Ammattikorkeakoulut älykkään erikoistumisen toteutuksessa   

Älykkään erikoistumisen strategiat ohjaavat alueellista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jotta Euroopan alueet löytäisivät omat vahvuutensa ja kilpailuetunsa. Älykkään erikoistumisen myötä TKI-toiminta valtavirtaistuu aluekehityksen välineenä tukea alueiden elinvoimaa ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä roolissa alueiden TKI-toiminnan toteutuksessa sekä osaamisen lisäämisessä että alueellisten verkostojen rakentajina. Tässä blogissa kerrotaan ammattikorkeakoulujen roolista älykkään erikoistumisen strategian toteutuksessa sekä tuodaan esille innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja aluekehittämisessä.   

Älykäs erikoistuminen – Smart Specialization  

Vuonna 2010 Euroopan komissio rohkaisi kehittämään kansallisia ja alueellisia älykkään erikoistumisen strategioita (S3) TKI-toiminnan edistämiseksi. Älykkään erikoistumisen konsepti esiteltiin osana EU:n koheesio- ja innovaatiopolitiikkaa, jotta Euroopan rakennerahastojen käyttö kohdennettaisiin tehokkaammin ja TKI-investoinnit ohjattaisiin kilpailukykyisimpiin ja tulevaisuuden kannalta lupaavimpiin aloihin (Vanhamäki et al. 2020).  Tämä on muokannut Euroopan alueiden kehittämistä, kun ne ovat pyrkineet tunnistamaan omat kilpailuetunsa ja hyödyntämään vahvuuksiaan. Älykäs erikoistuminen korostaa aluelähtöisyyttä, panostusten priorisointia ja eri toimijatahojen osallistumista – localisation, prioritisation and participation (European Commission 2025). Näiden periaatteiden mukaisesti aluekehityskäytännöt ovat muuttuneet ja saaneet uusia ulottuvuuksia.   

Älykkään erikoistumisen strategia pyrkii maakunnalliseen erikoistumiseen ja kehitystoimintaan, joka erottaa alueen muista kansallisesti ja kansainvälisesti (European Commission 2025). Sen tavoitteena on kanavoida ja kohdentaa TKI-varoja valituille painopistealueille, joilla alueen katsotaan menestyvän tulevaisuudessa parhaiten (Vanhamäki et al. 2020). Strategiaa laadittaessa tunnistetaan yhteistyössä alueen sidosryhmien eli julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa (mm. yritykset, tutkimusorganisaatiot, korkeakoulut, yliopistot, kehittämisorganisaatiot) temaattiset painopistealueet, joiden edistämiseksi laaditaan tiekartat ja toimintasuunnitelmat (Vanhamäki et al, 2020; Foray et al. 2021). 

Aluekehittäjille, kuten ammattikorkeakouluille, älykäs erikoistuminen tarjoaa mahdollisuuden kohdentaa resursseja tehokkaasti ja kasvattaa kilpailukykyä globaalilla areenalla.  

Ammattikorkeakoulujen merkitys aluekehittämisessä ja älykkäässä erikoistumisessa   

Aluekehittäminen ammattikorkeakoulujen lakisääteisenä tehtävänä on merkittävä. Ammattikorkeakoulut toimivat alueellisten verkostojen rakentajina ja osaamisen lisääjinä. Tehtävänä on edistävää alueellista innovaatiotoimintaa ja tukea paikallisten yritysten ja yhteisöjen kehitystä (Ammattikorkeakoululaki 932/2014). Tämä ammattikorkeakoulujen rooli korostuu erityisesti älykkään erikoistumisen strategian toteutuksessa. 

Älykkään erikoistumisen strategia edellyttää vahvaa alueellista yhteistyötä ja strategista kohdentamista, jossa ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa. Älykkään erikoistumisen myötä TKI-toiminta valtavirtaistuu aluekehityksen välineenä, tukien alueiden elinvoimaa ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (European Commission 2025). 

Alueelliset menestystarinat älykkään erikoistumisen toteutuksesta   

Case: Lapin AMK  

Lapin ensimmäinen älykkään erikoistumisen strategia laadittiin vuonna 2013 arktisen osaamisen, luonnon varojen ja luonto-olosuhteiden kestävän hyödyntämisen vahvistamiseksi. Vuonna 2018 strategiassa priorisoitiin kansainvälistä kasvua edistävät toimet. Nykyisessä Kestävillä innovaatioilla hyvinvoiva Lappi -strategiassa (2023–2027) painotetaan lappilaisten elinkeinojen ja TKI-toiminnan vahvistamista digitaalista ja vihreää siirtymää edistävin toimin. Lähtökohtana on lappilaisista erityispiirteistä kumpuava kestävää kasvua ja hyvinvointia tukeva innovaatioympäristö. Arktisuus ja kestävä kasvu korostuvat samoin myös Lapin ammattikorkeakoulun strategisissa päämäärissä. (Lapin liitto 2023; Lapin ammattikorkeakoulu 2025.)

Lapin älykästä erikoistumista toteutetaan ensimmäistä kertaa mallilla, jossa kehittämisresurssit suunnataan kehittämiskokonaisuuksiin ja niiden sisällä hankeperheisiin. Lapin AMK vetää useita älykkään erikoistumisen hankeperheitä muun muassa kestävän ympärivuotisen matkailun, vastuullisen liiketoiminnan, kiertotalouden, uusiutuvan energian sekä teollisuuden kestävien teknologisten ratkaisujen kehittämisen kokonaisuuksissa. Hankeperheiden vetäminen tarkoittaa ennen kaikkea koordinaatiotyötä: vastuuhenkilö kokoaa yhteen TKI-toimijoita, joiden kesken suunnitellaan ja toteutetaan, elinkeinoelämän tai muiden loppukäyttäjien tarpeista lähteviä kehittämistoimia. Samalla pyritään hyödyntämään rahoitus mahdollisimman vaikuttavasti, tekemään yhteistyötä yli maakuntarajojen ja hyödyntämään kansainvälisiä verkostoja. Lapin liitto on antanut hankeperheiden vetäjille mandaatin koordinoida kyseisen teeman kehittämistä Lapissa siten, että eurooppalainen yhteistyö tuo siihen lisäarvoa. (Lapin liitto 2024.)

Lapissa ammattikorkeakoululla on vahva rooli alueen elinvoiman kehittämisessä. Lapin AMK on Lapin liiton myöntämän EU-rahoituksen suurin tuensaaja (Lapin liitto 2025), ja liiton AMKille rahoittamien EAKR- ja JTF-hankkeiden osuus Lapin AMKin koko TKI-toiminnasta oli peräti 51 prosenttia (Lapin ammattikorkeakoulu 2024). Tällaisella rahoitussaannolla odotetaan luonnollisesti myös strategisempaa vastuunkantoa.

Case: LAB   

LAB-ammattikorkeakoulu on keskeinen toimija Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen edistämisessä. LAB on yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa edesauttanut aktiivisesti alueen kehittämistä ja innovaatioekosysteemien rakentamista sekä TKI-toiminnan että strategisen yhteistyön kautta (Vanhamäki et al. 2020). Päijät-Häme konkretisoi ensimmäisten eurooppalaisten maakuntien joukossa älykkään erikoistumisen kärkensä Kiertotalouden tiekartta- ja toimintasuunnitelmatasolle yhteistyössä LABin (tai silloisen Lahden ammattikorkeakoulun eli LAMKin kanssa) vuosina 2017-2019 (Vanhamäki et al. 2020; Päijät-Hämeen liitto 2021a).  

Vuonna 2021 päivitetyssä uudessa S3-strategiassa painopisteitä kehitettiin edelleen aiempien kärkien pohjalta (Päijät-Hämeen liitto 2021b). Nykyisessä strategiassa kiertotalous on vahvasti esillä läpileikkaavana periaatteena. Uudet kärjet; Ruoka ja juoma, Valmistus sekä Sportti ovat kaikki keskeisiä LABin TKI-toiminnan näkökulmasta. LAB edistää esimerkiksi Ruoka ja juoma -kärjen toimia yhdessä alueen elintarviketeollisuuden kanssa, sekä EAKR-tuella rakentamansa yrityslähtöisen tutkimus- ja pilotointilaboratorion eli Food Pilot Plantin, että monipuolisen TKI-hankeyhteistyön kautta (LAB 2025). Päijät-Hämeen liitto on ollut käynnistämässä S3 Agrifood-platformin ”Plant-based food innovations” kumppanuutta ja maakunnassa on sovittu, että kumppanuuden vetovastuu on jatkossa LABilla.

Case: JAMK

 BioBoosters by Jamk on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) yrityskiihdyttämö, joka toimii kohtaamispaikkana Keski-Suomen biotalouden innovaatioekosysteemin toimijoille ja fasilitoi yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten biotalouden innovaatioverkostojen kanssa. Erilaiset innovaatiopalvelut ja tapahtumat, kuten hackathonit, älymaatalouden kiihdyttämöohjelma sekä AgriVenture Finland, tukevat Keski-Suomen kasvavia, innovatiivisia bio- ja kiertotalouden yrityksiä verkostoitumaan ja lisäämään TKI-toimintaa Keski-Suomen älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti. (Aalto et al. 2023.)

Vuosina 2023–2025 toteutettava Interreg BSR-ohjelman osarahoittama hanke, BioBoosters – Boosting Circular Transition, on käynnistänyt BioBoosters -verkoston toiminnan Itämeren alueella. Verkosto yhdistää Jamkin johdolla yhdeksän alueen biotalouden innovaatioekosysteemit edistäen alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden toimeenpanoa ja kiihdyttäen kiertotaloussiirtymää. Verkoston kumppanit ovat kehittäneet ja pilotoineet menestyksekkäästi yhteisen avoimen innovaatioprosessin, joka on jo käynnistänyt useita kansainvälisiä TKI-yhteistyöhankkeita. (Aalto & Kumpulainen, 2024.) Yhteistyö vahvistaa Keski-Suomen biotaloussektorin uusiutumiskykyä ja vauhdittaa kiertotaloussiirtymää (Keski-Suomen liitto 2024).

Yhteenveto –ammattikorkeakoulujen rooli vahvistuu älykkäässä erikoistumisessa

Älykkään erikoistumisen strategia on merkittävä työkalu aluekehittämisessä, sillä se kohdentaa resursseja alueen vahvuuksiin ja tulevaisuuden kannalta lupaavimpiin aloihin. Strategian toteutus edellyttää vahvaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, ja ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä roolissa tässä aluekehittämistoiminnassa. Esimerkkitapaukset Lapista, LABista ja Jyväskylästä osoittavat, kuinka älykäs erikoistuminen voi edistää alueellista innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä, ja miten ammattikorkeakoulut ovat toteuttamisen lisäksi keskeisessä roolissa strategisen yhteistyön osalta. Lapin esimerkissä yhteistyö ammattikorkeakoulun ja maakuntaliiton välillä kertoo, että myös laajempaa koordinaatiotyön vastuuta voidaan jakaa onnistuneesti.

_ _ _ _

Kirjoittajat:

Marko Palmgren, YTM, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu   
Kaarina Mäcklin, YTM, kansainvälisten asioiden asiantuntija, Lapin liitto
Susanna Vanhamäki, FT, yliopettaja, LAB-ammattikorkeakoulu   
Anna Aalto, KTM, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu