Suomi haluaa nostaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan volyymin neljään prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2030 mennessä. Se on kunnianhimoinen tavoite, jonka taustalla on halu kiihdyttää kestävää kasvua, vahvistaa kilpailukykyä ja lisätä tuottavuutta. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä – ja miten se näkyy meillä arjessa?
Ammattikorkeakouluille tavoite on tarkoittanut laajempien ja vaikuttavampien hankkeiden toteuttamista sekä kansainvälisen TKI-toiminnan vahvistamista. Oulun ammattikorkeakoulussa olemme asettaneet strategiseksi päämääräksi erityisesti kansainvälisesti kilpailtujen hankkeiden määrän kasvattamisen. Digitalisaation ja tekoälyn kehitys on ollut tärkeä ajuri tässä kehityksessä. Lisäksi panostamme vähähiilisyyteen ja liiketoiminnan kehittämiseen.
Vihreä siirtymä on Suomen talouden etu. Se parantaa kilpailukykyämme ja rakentaa hyvinvointiamme planeetan rajoissa. Uskomme, että vihreästä siirtymästä voidaan tehdä taloutemme uusi veturi, sillä vähäpäätöisille ja luontoa vahvistaville ratkaisuille on kysyntää ympäri maailmaa. Me Oulun ammattikorkeakoulussa olemme mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa hyvinvointi, kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä.
Automatisoidussa hyönteisviljelyssä pienet ötökät luovat suurta muutosta
Horizon 2020 -rahoitteisessa CoRoSect-hankkeessa on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita automatisoidun hyönteisviljelyn saralla. Hankkeen keskiössä on robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen. Hankkeessa on kehitetty digitaalinen, integroitu robottijärjestelmä tukemaan hyönteisten elinkaaren kaikkia vaiheita. Lisäksi on luotu ympäristö, jossa ihmiset ja robotit voivat työskennellä yhdessä kognitiivisesti ja fyysisesti vaativissa tehtävissä. Ratkaisua on testattu ja validoitu käytännössä erilaisissa hyönteistuotantoympäristöissä, kuten jauhomatojen, mustasotilaskärpästen ja sirkkojen kasvatuksessa.
Yhteistyö hankkeessa on ollut monialaista: mukana on ollut asiantuntijoita niin hyönteisteknologian, maatalousrobotiikan, painettavan elektroniikan kuin kestävän liiketoiminnan aloilta. Kehitystyötä on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa loppukäyttäjien kanssa: kehittäminen on perustunut heidän tarpeisiinsa ja vaatimuksiinsa, mikä on tuonut hankkeelle käytännönläheisyyttä ja lisännyt sen vaikuttavuutta.
Teknologia ihmisen asialla – hyvinvointia tekoälyllä
Oamkin TKI-työ hyvinvointiteeman alla keskittyy ihmislähtöisiin teknologiaratkaisuihin, jotka parantavat arjen hyvinvointia ja osallisuutta. Hankkeissa on kehitetty esimerkiksi terveysteknologioita, jotka parantavat potilasturvallisuutta ja hoidon tehokkuutta. Lisäksi yhteistyössä on kehitetty digitaalisia ratkaisuja koulutuksen ja julkishallinnon tarpeisiin, mikä on tehostanut tiedonvaihtoa ja parantanut käyttäjäkokemusta.
Myös opiskelijat osallistuvat aktiivisesti hankkeisiin, mikä kehittää heidän osaamistaan ja tukee työllistymismahdollisuuksia. TKI-yhteistyöhön kuuluu rakennerahasto- ja suoran EU-rahoituksen hankkeita, joiden tavoitteena on luoda pysyviä toimintamalleja ja kumppanuuksia, jotka edistävät digitalisaation positiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa.
TKI-toiminta tuottaa konkreettista hyötyä koko yhteiskunnalle
Tämäntyyppisten hankkeiden tulokset voivat muuttaa esimerkiksi tulevaisuuden elintarviketuotantoa ja terveydenhuoltoa merkittävästi. Kestävä hyönteisviljely tarjoaa ekologisen vaihtoehdon perinteiselle eläintuotannolle, vähentää ympäristövaikutuksia ja tehostaa resurssien käyttöä. Robotiikan, tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden integrointi laajemmin esimerkiksi maatalouteen tai terveydenhuoltoon tehostavat palveluita ja helpottavat arkea. Näin voi syntyä uusia innovaatioita, liiketoimintaa ja ratkaisuja, jotka parantavat tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämän kehityksen myötä voi avautua uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja syntyä työpaikkoja, jotka tukevat alueellista talouskasvua ja monipuolistavat elinkeinoelämää.
Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa edistää uusien teknologioiden kehittämistä, koulutusta, tutkimusta ja soveltamista. TKI-toiminta on yllättävän konkreettista vaikuttamista siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme huomenna.
Kun katsomme kohti vuoden 2030 TKI-tavoitetta, yksi asia on varma: vaikuttavuus ei synny yksin tutkimuslaboratorioissa, vaan verkostoissa. Siellä ideat jalostuvat tuotteiksi, palveluiksi ja uudeksi osaamiseksi. CoRoSectin robotiikka ja hyvinvointihankkeiden teknologiat osoittavat, että jokainen TKI-toimintaan investoitu euro voi moninkertaistua hyödyksi ihmisille, ympäristölle ja taloudelle.
TKI-hankkeissa aikaansaadut uudistukset tukevat kestävää kehitystä ja voivat parantaa elämänlaatua niin paikallisesti kuin globaalistikin. Seuraava harppaus vaatii meiltä kaikilta – yrityksiltä, korkeakouluilta, rahoittajilta ja päättäjiltä – rohkeutta luottaa tekemiimme valintoihin kehittämissuunnista ja tarttua haasteisiin yhdessä. Vasta silloin neljän prosentin tavoite muuttuu numeroista paremmaksi tulevaisuudeksi.
_ _ _ _
Harri Määttä, lehtori, projektipäällikkö, Oamk
Niko Männikkö, johtava tutkija, Oamk
Jouko Isokangas, tki-päällikkö, Oamk
Susanna Kujanpää, tki-päällikkö, Oamk