Ammattikorkeakouluissa on viimeisen parin vuoden aikana kehitetty ja otettu käyttöön vastuullisen TKI-toiminnan kestävyysmittaristo, jota Arene on kehittänyt strategiansa mukaisesti. Mittareiden käyttöönotossa on hiukan eroavaisuuksia ammattikorkeakouluittain. Tässä blogissa kuvataan kuinka Turun ammattikorkeakoulut ovat ottaneet mittarit käyttöön ja mihin asioihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota.
Turun AMK:n TKI-projektien kestävyyttä ja vastuullisuutta seurataan noin puolivuosittain. Salkun kestävyysseurannasta vastaa Turun AMK:n Projektitoimisto (PMO). Seuranta toteutetaan projektinhallintajärjestelmään toteutetun Kestävyys- ja vastuullisuus (Sustainability and responsibility) -kriteeristön avulla. Seurannan tietoja käytetään TKI-toiminnan sisäisessä kehittämisessä sekä viestinnässä. Lisäksi se ohjaa TKI-toimintaa kestävämpään suuntaan huomaamalla mahdollisia katveita ja tuomalla vaikuttavuutta esiin. Esim. vastuullisuusraportointiin tieto on tärkeää. Tässä katsaus Turun AMK:n vuonna 2024 käynnissä olleisiin, ulkoisesti rahoitettuihin TKI- ja koulutushankkeisiin.
Vuonna 2024 toteutuksessa oli 250 projektia, joista 71 % oli täyttänyt Kestävyys- ja vastuullisuuskriteerit. Kasvua 2024 kevään seurantaan on noin 10 %. Seuraavassa tarkastellaan hiukan, miten nämä sijoittuvat ja ryhmittyvät organisaatiossa sektoreittain ja toisaalta kestävyyskriteerien sisällä. Kriteeristö koostuu neljästä elementistä; ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen kestävyys. Luokittelun helpottamiseksi kutakin kriteeriä on projektinhallintajärjestelmässä avattu ja annettu niistä konkreettisia esimerkkejä.
Edelliseen seurantaan verrattuna kaikilla sektoreilla, yhteisiä palveluja lukuun ottamatta, oli selkeätä kasvua kestäviksi ja vastuullisiksi luokiteltavien projektien osalta.
Yleisin kestävyyskriteeri AMK:n salkussa on ekologinen kestävyys, mikä on linjassa strategiamme teemojen Vihreä talous sekä Meidän Itämeremme kanssa (Strategia – Turku AMK). Ekologista kestävyyttä edistäviä projekteja 2024 oli yhteensä 35 % salkusta. Lisäksi 32 % sosiaalista kestävyyttä, 22 % taloudellista kestävyyttä ja 7 % oli kulttuurista kestävyyttä edistäviä. Kriteerit täyttäneiden joukosta noin 30 % oli eritellyt vielä erityisiä toimenpiteitä kestävyyden saavuttamiseksi. Näiden joukossa on ilahduttavan monipuolisia toimenpiteitä:
“Taiteellisen ja kulttuurisen yhteistyön vahvistaminen Euroopassa eurooppalaisen taiteen tukemiseksi. Taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden sekä innovaatioiden ja liikkuvuuden vahvistaminen kulttuuri- ja luovilla aloilla Euroopan alueella.”
“Tuemme syöpäpotilaiden positiivista mielenterveyttä ja selviytymiskykyä diagnoosin, hoidon ja jälkihoidon aikana. Hanke vastaa syöpäpotilaiden erityistarpeisiin, kuten potilaiden emotionaalisiin, sosiaalisiin sekä käytännön elämää koskettaviin huolenaiheisiin.”
”Hanke edistää sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja sosiaalista kestävyyttä. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona asumisen tukeminen edistää yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä.”
“Edistetään kiertotaloutta, vähennetään hiilijalanjälkeä päästöjä vähentämällä (esim. kokous- ja matkakäytännöt, energiaratkaisut, ruokahuolto), edistetään hiilineutraaleja hankintoja sekä kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta (esim. tuotteiden käytön lisääminen ja niiden elinkaaren pidentäminen, tuotteiden kierrätys uusille käyttäjille/uudelleenkäyttöön, raaka-aineiden kierrätys uudelleenkäyttöön).”
Suurin osa hankkeista ei ollut eritellyt konkreettisia toimenpiteitä. Kuvausten sisältö vaihteli paljon ja on siksi hyvä miettiä keinoja siihen, miten ohjeistetaan hankkeita kuvaamaan kestävyyssisältöjä jatkossa konkreettisemmin, jotta niitä voidaan hyödyntää esim. vastuullisuusraportoinnissa.
TKI-projektien kestävyystietojen ilmoittamisessa on vielä puutteita. Salkussamme on vielä lukuisia projekteja, jotka eivät ole kestävyys- ja vastuullisuustietoja täyttäneet, vaikka aivan selkeästi ovat niitä edistäviä. Tähän vaikuttaa myös asian uutuus henkilöstölle. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa kaikissa käynnissä olevissa projekteissa kriteerit olisivat täytetty, niin saisimme kattavamman kokonaiskuvan TKI-toiminnan kestävyyttä edistävästä linjasta. Tulevaisuudessa tulee panostaa tunnistamaan hankevalmisteluvaiheessa jo erityisiä kestävyyden ja vastuullisuuden toimenpiteitä, sillä nämä ovat enenevässä määrin myös rahoittajien vaikuttavuustavoitteissa mukana.
_ _ _ _
Paula Ailio, Projektitoimiston päällikkö, Turun AMK
Timo Mieskonen, Erityisasiantuntija, Projektitoimisto, Turun AMK
Katariina Kiviluoto, Erityisasiantuntija, Projektitoimisto, Turun AMK