Ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuulu opetustoiminnan lisäksi ammattikorkeakouluopetusta, työelämää ja aluekehitystä tukevan soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan toteuttaminen. Soveltavan TKI-toiminnan tekeminen on kuulunut ammattikorkeakoulujen tehtäviin niiden perustamisesta lähtien, mutta toiminta on kehittynyt ja laajentunut merkittävästi 30 vuoden takaisesta tilanteesta. Ammattikorkeakoulujen vahvan aluekehittämiseen ja työelämäyhteistyöhön perustuva TKI-toiminta on vakiintunut keskeiseksi osaksi suomalaista t&k-järjestelmää.
TKI-toiminnan määrällisen laajuuden ja vaikuttavuuden arviointi on mahdollista rahoituksen, julkaisujen ja TKI-henkilöstön määrä kehityksen osalta. Rahoitukseen perustuva arviointi on näistä keskeisin mittari, sillä suurin osa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta rahoitetaan kilpaillun rahoituksen avulla ja rahoituksen kehitys kuvaa siten korkeakoulun kyvykkyyttä toteuttaa rahoittajien tavoitteiden mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Rahoituksen kehittymisen rinnalla julkaisujen ja TKI-henkilöstön kehitystä koskevat tilastot antavat hyvin lisän kuvaamaan toiminnan kehitystä.
Tässä tekstissä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta arvioidaan OKM:n ja tilastokeskuksen tiedonkeruista saaduilla aineistoilla sekä Arenen sidosryhmille tekemän kyselyn perusteella.
Ulkoisen TKI-rahoituksen määrä tuplaantunut 6 vuodessa
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus on kasvanut vuodesta 2015 alkaen. Kasvun suuruus on vaihdellut vuosien välillä varsin suuresti, vaikka vuosina 2016–2020 TKI-toiminnan rahoitus kasvoi keskimäärin 24 miljoonalla eurolla vuodessa. Vuonna 2021 kasvu oli taas aiempia vuosia hieman maltillisempaa. Tätä tilannetta selittää osin uuden rakennerahastokauden käynnistyminen, sillä uuden kauden rahoituspäätöksiä ei ole vielä voitu kansallisesti toteuttaa ja siksi myöskään uuden rahoituskauden tuloja ei ole korkeakouluille tullut.
Ammattikorkeakoulut ovat myös vahvasti panostaneet TKI-toiminnan kehittämiseen, ja tämä näkyy korkeakoulujen oman TKI-rahoituksen 45 miljoonan euron kasvuna vuodesta 2015. Toisaalta panostukset
Kun verrataan ammattikorkeakoulujen koko TKI-rahoitusta sekä ulkoisen TKI-rahoituksen määrän kehitystä huomataan, että niiden kehitys kulkee samaan tahtiin. Kehitys kertoo, että ulkoisen TKI-rahoituksen saamiseksi ammattikorkeakoulut ovat joutuneet kasvattamaan myös perusrahoitusta entistä enemmän TKI-toiminnan toteuttamiseen. Uusien ulkoisten rahoituslähteiden etsiminen ja rahoitushakujen kasvattaminen ei siis yksin mahdollista ammattikorkeakouluille TKI-toiminnan laajentamista, jos perusrahoituksen tasosta ei pidetä huolta.
TKI-toiminnan laajentuminen on kasvattanut ulkoisen tutkimus- kehittämisrahoituksen osuutta ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta. Vuonna 2015 ulkoisen TKI-rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta oli 7 prosenttia, mutta vuoteen 2021 mennessä osuus oli noussut 12 prosenttiin koko liikevaihdosta.
EU:n rakennerahastot TKI-toiminnan suurin ulkoinen rahoituslähde
Ammattikorkeakoulujen ulkoinen TKI-rahoitus voidaan jakaa erilaisiin rahoituslähteisiin. Suurin osa rahoituksesta tulee julkisista rahoituslähteistä, kuten Euroopan unionilta, Suomen valtiolta tai kunnilta.
Ammattikorkeakoulujen ulkopuolisen TKI-rahoituksen suurin lähde on Euroopan unioni ja sen erilaiset rahoituskanavat. Suurimmat rahoituslähteet ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR), joiden yhteinen osuus vuoden 2021 rahoituksesta oli yli 48 % eli reilut 64 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi ulkoisesta TKI-rahoituksesta tulee muista EU:n rahoituslähteistä 14 prosenttia eli 19 miljoonaa euroa.
Tähän joukkoon kuuluvat pienemmät EU-rahastot sekä kilpailtu tutkimusrahoitus, kuten Euroopan Unionin Horisontti-tutkimusrahoitus. EU-kanavista tulevan rahoituksen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 alkaen. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston kautta tulleen rahoituksen määrä oli vuonna 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 lähes 34 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä siis yli kaksinkertaistui kuuden vuoden aikana. Samoin Euroopan sosiaalirahaston kautta tulvan rahoituksen määrä kolmikertaistui vuosien 2015-välillä. Myös muun EU-rahoituksen määrä on noussut merkittävästi kyseisen ajanjakson aikana.
Kotimaiset rahoituslähteistä viime vuosina suurimpia ovat olleet ministeriöiden rahoittamat hankkeet, joiden osuus rahoituksesta oli vuonna 2021 vajaat 19 miljoonaa euroa. Ministeriöiden kautta tulevan rahoituksen määrä on vaihdellut runsaasti, sillä esimerkiksi vuosina 2016–2017 rahoitus oli reilusti alle 10 miljoonaa euroa.
Muita merkittäviä kotimaisia rahoituslähteitä ovat olleet kotimaisten yritysten, rahastojen ja säätiöiden sekä kuntien kautta tullut rahoitus TKI-toiminnalle. Näiden rahoituslähteiden kautta tulevan rahoituksen määrä on kasvanut tasaisesti ja on noussut 50 % vuodesta 2015.
Business Finlandin ja Suomen Akatemia osuus ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksen pieni. Vuonna 2021 Business Finlandin kautta rahoitusta tuli vajaat 4 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemian kautta noin 2,5 miljoonaa euroa. Business Finlandin osuus TKI-toiminnan rahoittajan on laskenut tasaisesti vuodesta 2016 alkaen ja on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana. Laskua selittää pitkälti Business Finlandin tarjoaman rahoituksen määrä lasku. Suomen Akatemia rahoitus taas nousi viime vuonna ensi kertaa yli 2 miljoonaan euroon. Kasvua selittää ammattikorkeakouluissa tehdyt panostukset erityisesti soveltavan tutkimuksen osaamiseen vahvistamiseen, jolloin myös ammattikorkeakoulujen tutkijat ovat menestyneet aiempaa paremmin Akatemian hauissa.
Rahoitus kasvanut lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa
Lähes kaikki ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet ulkoisen TKI-rahoituksen määrää vuosien 2015–2021 välillä. Ammattikorkeakoulujen välillä on melko suuria eroja ulkoisen TKI-rahoituksen määrässä, vaikka rahoituksen määrä noudattaa jossain määrin korkeakoulun kokoa yleisesti. Merkittävä tekijä korkeakoulukohtaisessa rahoituksessa on myös korkeakoulujen sijainnilla, sillä ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksen keskeisen lähteen eli rakennerahastojen rahoitus jakautuu maan sisällä painottaen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea. Myös korkeakoulujen omat profiilit sekä panostus TKI-työhön näkyvät niiden keräämän ulkoisen TKI-rahoituksen määrässä.
Ammattikorkeakouluista suurimman ulkoisen TKI-rahoituksen vuonna 2021 onnistui keräämään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Usea ammattikorkeakoulu kipusi vuonna 2021 ulkoisen TKI-rahoituksen määrässä yli 8 miljoonan euron rajan.
Ammattikorkeakoulujen ulkoisen TKI- rahoitusta painottuu pitkälti koulutusalojen opiskelija- ja henkilöstömäärien mukaisesti. Tekniikan alan kerää noin kolmanneksen ja terveys- ja hyvinvointiala reilun viidenneksen ulkoisesta rahoituksesta. Tekniikan ala, tietojenkäsittely- ja tietoliikenneala sekä maa- ja metsätalousalat ovat keränneet rahoitusta enemmän kuin niiden kokoon opiskelija- ja henkilöstömäärällä mitattuna. Terveys- ja hyvinvointi sekä liiketalouden alan TKI-toiminta on taas suhteessa vähäisempää kuin alojen painoarvo opiskelija- ja henkilöstömäärällä mitattuna.
Teknisten alojen vahvuus perustuu niiden kykyyn kerätä rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta, Business Finlandilta ja yksityisiltä rahoittajatahoilta. Vastaavasti taas terveys- ja hyvinvointialalle, taiteille ja kulttuurialalle ja kasvatusalalle ministeriöt ja Euroopan sosiaalirahasto ovat keskeisiä TKI-hankkeiden rahoittajia.
TKI-henkilöstön ja julkaisujen määrä kasvussa
TKI-toiminnan vahvistuminen näkyy myös TKI-henkilöstön määrässä ja koulutustasossa. TKI-henkilöstön osuus ammattikorkeakoulujen koko henkilöstöstä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien tasaisesti, jolloin TKI-henkilöstön määrä oli tarkastelujakson alhaisin. Kuuden vuoden aikana TKI-henkilöstön osuus on kasvanut reilusta 9 prosentista 17 prosenttiin koko henkilöstöstä. Tutkijakoulutetun henkilöstön tekemien henkilötyövuosien määrä on kasvanut tasaisesti ja erityisesti tohtorikoulutettujen määrä on noussut merkittävästi viimeisen 5 vuoden aikana.
TKI-henkilöstön osuuden kasvun myötä myös ammattikorkeakouluissa tehtyjen julkaisujen määrä on kasvanut lähes nelinkertaiseksi vuoteen 2010 verrattuna. Ammattikorkeakoulujen julkaisut painottuvat vahvasti ammattiyhteisöille ja suurelle yleisöille suunnattuihin julkaisuihin, joilla pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri yleisö TKI-toiminnan tuloksille. Toisaalta ammattikorkeakoulujen tekemän soveltavan tutkimuksen määrä on kasvanut, mikä näkyy vertaisarvioitujen artikkelien julkaisumäärien kasvuna erityisesti muutaman viime vuoden aikana.
Työelämä arvostaa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan
Mitä mieltä työelämä ja päättäjät ovat ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta? Arene teetätti loppuvuodesta 2020 Aula Researchin toimesta sidosryhmäkyselyn työelämän ja alueiden päättäjille. Kyselyllä selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vastaavuudesta työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Vastaajat pitivät kautta linjan ammattikorkeakoulujen tekemää työtä vastaavan hyvin työelämän tarpeita. Yrityspäättäjistä erityisen tyytyväisiä olivat suurten yritysten päättäjät TKI-toiminnan vastaavuudesta.
TKI-rahoituksen tulevaisuus
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tulevien vuosien näkymät näyttävät positiivisilta, mutta myös synkempiä pilviä on näkyvissä. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa linjattu tavoite kasvattaa kansallisten TKI-investointien taso 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Parlamentaarinen TKI-työryhmä julkaisi vuonna 2022 ehdotuksena, miten tavoite saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Eduskunta hyväksyi lain niin kutsutun TKI-rahoituslain loppuvuodesta 2022, jolla varmistetaan julkisten TKI-investointien kasvu vuoteen 2030 saakka.
Ammattikorkeakoulujen kannalta kansallinen sitoutuminen TKI-rahoituksen kasvattamiseen tukee myös ammattikorkeakoulujen kykyä laajentaa ja kehittää TKI-toimintaansa. Iso kysymys tulee kuitenkin olemaan, miten uusi, vuositasolla sadoilla miljoonilla euroilla kasvava TKI-rahoitus tullaan kohdentamaan. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta haasteena on, ettei Suomessa mikään kansallinen taho kohdenna rahoitusta selkeästi soveltavaan tutkimukseen tähtäävään kehittämistoimintaan, vaan rahoitus kohdistuu joko perustutkimukseen (Suomen Akatemia) tai innovaatiotyöhön (Business Finland).
Ammattikorkeakoulujen kannalta haasteelliseksi haettavan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tekee perusrahoituksen heikko taso ja samaan aikaan kasvavat tutkintotavoitteet. Vaikka ammattikorkeakoulut ovat nyt kyenneet suuntaamaan resurssia jonkin verran lisää TKI-toimintaa, alkaa toiminnan laajentamiselle tulla rajat vastaan rahoituksen riittämättömyyden vuoksia.
Myös EU:n rahoitus tulee olemaan jatkossa yhä merkittävämmässä roolissa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoituksessa. Euroopan unionin monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021–2027 on edellistä kehyskautta suurempi. Kokonaisrahoituksen kasvun lisäksi Suomen rahoitusosuutta kasvattaa Iso-Britannian EU-ero, kun kehyksen piirissä olevien maiden määrä on laskenut. Ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet osaamistaan, jotta ne voivat nykyistä paremmin kilpailla EU:n kilpailluista tutkimusrahoituksista.
_ _ _ _
Samuli Maxenius
Erityisasiantuntija, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry