Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, tuttavallisemmin TKI, on yhteiskunnan selkäranka, jolla rakennamme parempaa tulevaisuutta. Koko tieteellinen maailmankatsomus ja sen tuottama nykyinen yhteiskuntajärjestelmämme perustuu näille kolmelle käsitteelle. TKI on paljon kirjainlyhennelmäänsä suurempi asia.
TKI:sta on tullut lyhyessä ajassa myös ammattikorkeakoulujen ydintoimintaa. Työelämää edistävä ja elinkeinorakennetta uudistava, soveltava TKI-toiminta on ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä. Viimeisen vuosikymmenen aikana sen merkitys AMK:n toiminnassa on noussut kertaluokkaa aiempaa suuremmaksi. Entisistä koulutusorganisaatioista on kehittynyt aktiivinen joukko kaikissa Suomen maakunnassa toimivia työelämälähtöisen tutkimisen ja kehittämisen asiantuntijoita.
Ammattikorkeakoulujen TKI-työn kasvu perustuu tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa. AMK:ien TKI lähtee aina todellisesta tarpeesta, johon etsitään ratkaisua yhdessä opiskelijoiden, henkilökunnan ja työelämän edustajien kanssa. AMK:t toimivat tiiviisti etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, julkisorganisaatioiden ja kolmannen sektorin kanssa, kun ne etsivät tapoja parantaa palveluitaan, tuotteitaan tai toimintaansa.
”2020-luvulla ammattikorkeakoulut muodostavat jo tärkeän osan suomalaista TKI-järjestelmää.”
Viimeisten vuosien TKI-työn laajentumista ja merkitystä ammattikorkeakouluissa on vauhdittanut nopea kansainvälistyminen. Hyvä yhteistyö globaaleissa verkostoissa toimivien yritysten sekä kansainvälisten TKI-rahoittajien kanssa on synnyttänyt aiempaa laajempaa vaikuttavuutta niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin.
TKI-työn yhteiskunnallista merkitystä todistaa se, että maahamme on saatu laajapohjainen parlamentaarinen yhteisymmärrys nostaa maamme T&K-investointien määrä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sillä tuloksella olisimme kansainvälisessä vertailussa vielä Israelin ja Etelä-Korean takana, mutta lähellä kisan pronssitilaa.
2020-luvulla ammattikorkeakoulut muodostavat jo tärkeän osan suomalaista TKI-järjestelmää. Ammattikorkeakouluissa yhdistyy selkeä kansallinen missio monipuoliseen kansainvälisen tason osaamiseen, jolla autetaan suomalaista työelämää nousemaan takaisin TKI-toiminnan kärkisijoille.
Kansallisissa tavoitteissa on määritelty, että T&K-investoinneista kolmasosan pitäisi tulla julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yksityiseltä. Tällä hetkellä julkiset investoinnit ovat jo lähellä tavoitetta, mutta yrityksiä on pystyttävä innostamaan yhteisiin talkoisiin nykyistä enemmän. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää julkisella rahoituksella aikaansaatua ”hunajapytty”-vaikutusta, jolla yksityistä rahaa houkutellaan mukaan kehittämiseen.
”Ammattikorkeakoulujen vahvuus on juuri käytännöllisessä kehittämisessä ja soveltavassa tutkimuksessa.”
Yritykset ja järjestöt hakevat usein hyvin konkreettista ja nopeaa hyötyä itselle. Esimerkiksi vuonna 2021 78 prosenttia yritysten TKI-toiminnan kustannuksista kohdistui kehittämistyöhön, 17 prosenttia soveltavaan tutkimukseen ja 5 prosenttia perustutkimukseen. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on juuri käytännöllisessä kehittämisessä ja soveltavassa tutkimuksessa.
Toinen ammattikorkeakoulujen merkitystä korostava asia on pienten ja keskisuurten yritysten osuuden kasvu TKI-työssä. Vuosien 2015 ja 2021 välillä alle 500 henkilöä työllistävien yritysten osuus yritys-TKI:sta nousi 41:stä 47 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen tiiviit kontaktit tämän joukon kanssa tulevat olemaan isossa roolissa, kun aiempaakin suurempi osuus pienistä ja keskisuruista yrityksistä halutaan mukaan kehitystalkoisiin.
Uskon ja toivon, että ammattikorkeakoulut tulevat ottamaan 2020-luvun edetessä aiempaakin merkittävämpää roolia suomalaisen TKI-toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta. Me saamme olla joka päivä mukana rakentamassa maastamme kestomenestyjää, jossa myös tulevat sukupolvet saavat nauttia korkeasta elämänlaadusta puhtaassa ympäristössä. Se tehdään yhteistyössä, yksi konkreettinen TKI-toimenpide toisensa jälkeen yhteiseen suuntaan edeten.
----
Vesa Taatila
Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja, Turun ammattikorkeakoulun rehtori