Ammattikorkeakoulut ovat aluekehityksen alustoja, yhdistäen yritykset, tutkimuksen ja käytännön kehitystyön. Ne toimivat yhteistyön rakentajina ja tuottavat konkreettisia ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin ja luovat uusia mahdollisuuksia yrityksille. Horizon-rahoitus ja koheesiorahoitus tarjoavat tärkeän perustan tälle työlle, mutta vaikuttavuus syntyy vasta, kun rahoitus kohtaa luovuuden ja yritysyhteistyön. Tässä blogikirjoituksessa avaan, kuinka Centria-ammattikorkeakoulun hankkeet ovat synnyttäneet alueellista vaikuttavuutta eri toimialoilla.
Teknologia tuo kestävyyttä tuotantoon ja asumiseen
MITATEN-hankkeessa reaaliaikaisen mittausteknologian käyttöönotto tuotti konkreettisia parannuksia rakennustuoteteollisuuden prosesseihin. Kehityspilotit, kuten data-analytiikan ja simuloinnin hyödyntäminen, tasoittivat laatuvaihteluita ja vähensivät häiriöitä. Tulokset eivät jääneet pelkiksi hankeraporteiksi: hankkeen myötä kehittynyttä osaamista on jo viety käytäntöön Centrian tarjoamien asiantuntijapalveluiden kautta. Tämä ei pelkästään palvele yksittäisiä yrityksiä, vaan kasvattaa koko alueen osaamispohjaa.
Samalla Älykäs ja kestävä asuminen -hanke vastasi alueen rakennusteollisuuden tarpeisiin kehittämällä ekologisia ja älykkäitä asumisratkaisuja. Virtuaalinen 3D-malli ja fyysinen konseptitalo tarjoavat monikäyttöisen alustan niin tutkimukseen kuin yritysten tuotekehitykseen. Hankkeen aikana luotu yhteistyöverkosto, joka tavoitti yli 50 yritystä, on selkeä osoitus siitä, kuinka tutkimus voi suoraan hyödyttää paikallista elinkeinoelämää.
Kiertotalous ja vastuullisuus yritysten kehityksen ytimessä
RECIRCULATE-hanke toi uuden näkökulman sähköautojen ajovoima-akkujen uusiokäyttöön. Tekoälyyn ja robotiikkaan perustuvat innovaatiot, kuten akkujen purku ja logistiikkajärjestelmät, pidentävät akkujen elinkaarta ja vahvistavat kiertotalouden periaatteita. Tämä ei ainoastaan edistä kestävää kehitystä, vaan luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille.
VenePrint-hanke puolestaan toi 3D-tulostuksen mahdollisuudet veneteollisuuden ulottuville. Yritykset pääsivät kokeilemaan uusia kierrätettäviä materiaaleja ja teknologioita turvallisessa ympäristössä ilman suuria alkuinvestointeja. Tulokset näkyvät jo nyt kasvavana kiinnostuksena isojen kappaleiden 3D-tulostukseen, ja pidemmällä aikavälillä tämä tukee alueen siirtymistä kohti kiertotalouden toimintamalleja. Jo nyt tiedetään yritysten harkitsevan omien linjastojen investointeja pohjautuen hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
SustainChange-hanke vastasi vastuullisuuden kasvaviin vaatimuksiin tarjoamalla pk-yrityksille konkreettisia työkaluja vastuullisuuden johtamiseen ja viestintään. Hanke tuki yrityksiä vastaamaan asiakkaidensa odotuksiin ja auttoi niitä myös hyödyntämään vastuullisuutta kilpailuetuna. Tämä on selkeä osoitus siitä, kuinka vastuullisuutta ei nähdä lisäkustannuksena, vaan strategisena valintana, joka tukee liiketoiminnan kestävyyttä.
Osallisuus kehityksen kulmakivenä
Kehitysvammaiset osallisina Green Care -palveluiden kehittämisessä -hanke toi esille sen, kuinka aidosti osallistava toimintamalli voi tuottaa kestäviä ja laajasti vaikuttavia tuloksia. Kehitysvammaiset asiakkaat olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa, ja hankkeen tuloksena palvelusta tuli vakiintunut osa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluita. Samalla myös maatilayrittäjät ja ohjaajat hyötyivät uusista toimintamalleista ja laajemmasta palvelutarjonnasta. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten osallisuus voi rikastuttaa kaikkia osapuolia.
Yhteistyö synnyttää alueellista vaikuttavuutta – mutta mitä seuraavaksi?
Centria-ammattikorkeakoulun hankkeet osoittavat, kuinka yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö voi tuottaa konkreettisia tuloksia ja parantaa alueen kilpailukykyä. Tulokset eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan osana laajaa kokonaisuutta, jossa rahoituksen, yritysten sitoutumisen ja korkeakoulujen tavoitteiden on kohdattava. On syytä kysyä, kuinka hyvin näiden hankkeiden opit saadaan levitettyä laajemmalle: mitä voisimme tehdä, jotta tulokset hyödyttäisivät koko alueen ekosysteemiä, eivätkä jäisi yksittäisten toimijoiden menestystarinoiksi? Entä miten varmistamme, että ammattikorkeakoulujen rooli aluekehityksessä saa ansaitsemansa tunnustuksen, erityisesti tilanteessa, jossa julkisen rahoituksen paineet kasvavat? Kuitenkin lopulta kyse on myös siitä, miten kestävä kehitys, vastuullisuus ja teknologinen innovointi saadaan osaksi yritysten arkea tavalla, joka kestää aikaa ja tuottaa arvoa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti. Nämä ovat kysymyksiä, joihin aluekehitystyön on löydettävä vastauksia, sillä vain näin voimme varmistaa, että vaikutukset ovat pysyviä ja aidosti merkityksellisiä.
_ _ _ _
Marko Forsell, KTT, VTM
Vararehtori (TKI)
Centria-ammattikorkeakoulu