Ennakkoluuloja murentamassa ja tulevaisuuden uskoa rakentamassa: romanien yhdenvertaisuus työelämässä

Romanien yhdenvertaisuuskysymykset erityisesti työelämässä ovat olleet jo pitkään esillä. Vuosien aikana niin käytännön esimerkit (Jäntti, 2025) kuin myös tutkimustieto (ks. TEM, 2019) ovat vahvistaneet, että romanit kohtaavat merkittäviä työllistymishaasteita Suomessa. Romanien koulutus- ja työllisyysaste on noussut vuosikymmenten aikana, jopa merkittävästi. Romanit myös työllistyvät yhä monipuolisimmille aloille.

Silti työelämä ei edelleenkään avaudu yhtä helposti romanitaustaisille kuin esimerkiksi pääväestölle. Keskeisessä roolissa vaikuttaa olevan edelleen työnantajatahot. Vuosina 2008 ja 2019 toteutettujen työantajakyselyiden mukaan noin 57–58 prosenttia yrityksistä oli valmis palkkaamaan työpaikan hakuvaatimuksia vastaavan romanitaustaisen työntekijän (TEM, 2019). Eniten ennakkoluuloja näkyi vastaajissa, jotka eivät olleet koskaan työllistäneet romania. Sen sijaan yritykset, jotka olivat jo työllistäneet romaneita, olivat valmiita tekemään niin myös uudelleen.

Vaikka aiheesta löytyy vain vähän tutkimustietoa, Diakonia-ammattikorkeakoululle (Diak) aihe on tullut varsin tutuksi hanketyön kautta. Diak on noussut esille yhtenä harvoista tahoista, jotka ovat systemaattisesti useiden eri hankkeiden (mm. Tšetanes naal – koulutuspoluilla, Nevo tiija – uusi aika ja Romako) kautta pyrkineet edistämään niin romanien kouluttautumista kuin myös työelämän yhdenvertaisuutta. Ei ole ihme, että Diak korostuu myös yhteisön keskellä suosittuna koulupaikkana ja hyvänä romanijärjestöjen yhteistyökumppanina.

Mahdollisuus osallisuuteen

Mahdollisuus osallisuuteen-hanke on jatkumoa näille hankkeille, mutta samalla eroaa niistä muutamalla keskeisellä tavalla. Hanke on ensisijaisesti yhteisöhanke eli työtä tehdään koko yhteisön voimin. Työn keskiössä on sekä yksittäisten osallistujien että alueellisten romaniyhteisöjen voimaannuttaminen ja oma toimijuus asioiden edistäjinä. Hanke mahdollistaa moninaisten unelmien tavoittelun, valaa tulevaisuuden uskoa ja antaa välineitä edetä itselle tärkeissä asioissa. Kaikki näistä eivät liity työelämään ja koulutukseen, mutta saattavat olla keskeisiä ensimmäisiä askelia, jotka edesauttavat työ- ja koulutuspoluilla etenemistä, kuten hyvinvointi tai itseluottamus. Omien onnistumisten myötä osallistujat innostavat ja tukevat myös muita heidän haaveissaan. Hankkeella ei ole ikärajaa, mutta suurin osallistujaryhmä on alle 30-vuotiaat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat.

Yritysyhteistyöllä yhdenvertaisuutta

Ottaen huomioon työelämässä edelleen näkyvät asenteet, hanke sisältää myös yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyömme on tarkoittanut lukuisia kylmäsoittoja niille aloille, joilla romaneita ei vielä näy, mutta joille osallistujamme ovat kouluttautuneet ja haluaisivat työllistyä. Kylmäsoittojen lisäksi olemme myös vierailleet useissa yrityksissä ja keskustelleet pian useiden kymmenien yritysjohtajan kanssa. Valtaosa keskusteluista on ollut positiivisia, mutta eivät toki kaikki. Yritykset ovat lähestyneet aihetta virkistävän rehellisesti ja myös tarttuneet romanikysymykseen. Keskeisenä oivalluksena on vaikuttanut olevan se tosiasia, että puhuttaessa työelämän yhdenvertaisuudesta, puhumme myös romanien yhdenvertaisuudesta.

Yritysyhteistyö hankkeessamme on tarkoittanut yritysvaikuttamista, henkilöstökoulutuksia, yhteistä viestintää, harjoittelu- ja työpaikkojen kartoitusta sekä myös ihan työhaastatteluja. Useampi osallistujamme on hankkeen aikana työllistynyt, valmistunut tai aloittanut opinnot. Vaikka nämä ovat positiivisia tuloksia, tältä vuodelta toivomme yhä vahvempaa yritysyhteistyötä. Kenenkään mahdollisuuksia ei tulisi määrittää kulttuuritausta vaan ainoastaan kokemus, osaaminen sekä motivaatio.

Hanketta toteuttavat Diak ja Suomen Romanifoorumi (SRF) Uudenmaan alueella 1.9.2023-31.8.2026. Hankkeella on neljä pilottikaupunkia (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Lohja) ja sitä osarahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto plus (ESR+). Kutsumme kaikki yhteiskunnalliset toimijat mukaan yhdessä edistämään työelämän yhdenvertaisuutta.

_ _ _ _

Katri Janerko
projektipäällikkö, Mahdollisuus osallisuuteen -hanke,
Diakonia-ammattikorkeakoulu

_ _ _ _