Vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnan, päätösten tai tekojen kykyä saada aikaan merkityksellisiä ja toivottuja muutoksia tai vaikutuksia. Se kuvaa sitä, miten hyvin asetetut tavoitteet saavutetaan ja millä tavoin toiminnan seuraukset näkyvät esimerkiksi yhteiskunnassa, ympäristössä, yksilöissä tai taloudessa. TKI-toiminnan vaikuttavuuden voidaan siis nähdä sen kykynä saada aikaan merkityksellisiä ja tavoiteltuja muutoksia. TKI-toiminnalla tavoiteltavat muutokset ovat yleensä luonteeltaan yhteiskunnallisia – parempaa hyvinvointia, osaamista, elämänlaatua, kilpailukykyä, resilienssiä, kestävyyttä.
Ammattikorkeakoulujen toiminnassa alueellinen vaikuttavuus on tärkeässä roolissa. TKI-toiminnan alueellinen vaikuttavuus voi ilmentyä esim. alueellisena hyvinvointina, elinvoimana, kestävän kehityksen edistymisenä, hyvänä työllisyystilanteena, lisääntyneenä osaamisena. Tie vaikuttavuuden kulkee tavoitteiden, panostusten, toimien, tuotosten ja tulosten kautta, ja TKI-toiminnan vaikuttavuus onkin nähtävissä usein vuosien viiveellä.
Strategisuus ja tarvelähtöisyys takaavat TKI-toiminnan relevanssin
TKI-toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta strategisuus voidaan nähdä pitkäjänteisenä suunnitelmallisuutena, joka ohjaa TKI-toiminnan kokonaisuutta. Lapin AMKin strategiset valinnat – globaali arktinen vastuu, kestävä matkailu sekä tulevaisuuden palvelut ja etäisyyksien hallinta – muodostavat pohjan, jolta TKI-työtä viedään eteenpäin. Esimerkiksi kestävään matkailuun liittyvää kokonaisuutta on Lapin AMKissa viety eteenpäin systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.
TKI-toiminnan avulla aikaansaatavaksi halutun muutoksen tulee heijastaa kohderyhmän tarpeita ollakseen vaikuttava. Lapin AMKissa on useita vuoropuhelun mahdollistavia alustoja (esim. liikunnan kehittämisympäristöt) ja toimintamalleja (esim. kumppanuudet), jotka toimivat TKI-toiminnan tarvelähtöisyyden perustana ja varmistajana.
Pitkäjänteistä mutta reagointiherkkää
TKI-toiminnassa keskittyminen yksittäistä hanketta laajempiin kokonaisuuksiin auttaa tarvittavan pitkäjänteisyyden, ja sitä kautta vaikuttavamman kokonaisuuden, saavuttamisessa. Lapin AMKissa TKI-toiminnan pitkäjänteisyys toteutuu paitsi strategisten valintojen myös temaattisen hankekokonaisuuksien kautta. Näitä hankekokonaisuuksia löytyy mm. sosiaalisen kädenjäljen, porotalouden, kiertotalouden, hiilineutraalin teräksen ja kuntoutuksen ympäriltä.
Pitkäjänteisyyden rinnalla tarvitaan reagointiherkkyyttä toimintaympäristön muutoksiin ja kohderyhmän muuttuviin tarpeisiin. TKI-toiminnan vaikuttavuuden varmistamiseksi tulee olla valmius tehdä tarvittavia muutoksia sekä strategisella että toiminnallisella tasolla. Painopisteiden muutokset, panostaminen TKI-toiminnan muotoihin ja uudet avaukset ovat Lapin AMKin keskeisiä keinoja pitää yllä reagointiherkkyyttä. Uusista avauksista esimerkkinä ovat tutkimusohjelmat.
Ilman tulosten hyödyntämistä ei synny vaikuttavuutta
TKI-toiminnan volyymi eli sen euromääräinen volyymi on eri kuin TKI-toiminnan vaikuttavuuden volyymi. TKI-toiminnan vaikuttavuuden volyymillä tarkoitetaan sen tavoitettavuuden ja hyödyntämisen volyymiä. TKI-toiminnan vaikuttavuus on sitä suurempi mitä suurempi osa siitä kohderyhmästä, jossa muutos halutaan saada aikaan, hyödyntää TKI-tuloksia. Jotta tuloksia voidaan hyödyntää, tulee niistä viestiä. Lapin AMKin TKI-toiminnan tuloksista kerrotaan Pohjoisen tekijät -julkaisuissa.
Viestinnän lisäksi TKI-toiminnan tulosten hyödyntämistä edistää yhteistyö potentiaalisten tulosten hyödyntäjien kanssa. Yhteiskunnalliset muutokset ovat systeemisiä ja monialaisia, joten vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Yhteistyö voi olla TKI-hankkeiden puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä tai rakentua esim. ekosysteemi -tyyppiseen kokonaisuuteen, jossa eri toimijat osallistuvat TKI-toimintaan erilaisissa rooleissa. Ammattikorkeakouluissa, ja myös Lapin AMKssa, edellä mainitut alustat muodostavat usein pohjan ekosysteemityyppiselle toiminnalle samoin kuin hankeperheiden ympärille rakentunut pitkäaikainen yhteistyö.
Vaikuttavuuden mittaamisen sietämätön vaikeus
TKI-toiminnan vaikuttavuus on, kuten edellä todettiin, havaittavissa vasta vuosien päästä itse toiminnasta. Jo tämä haastaa TKI-toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen. TKI-toiminta on luonteeltaan systeemistä; sen toteuttamiseen osallistuu useita tahoja ja samaa tavoitetta kohti on suunnattu useita toimenpiteitä, joista kaikki eivät välttämättä ole TKI-toimintaa. Aikajänteen lisäksi siis TKI-toiminnan systeemisyys tekee vaikuttavuuden mittaamisesta haasteellista.
Lapin AMKissa TKI-toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen sijaan onkin ensisijaisesti lähdetty varmistamaan TKI-toiminnan vaikuttavuutta vaikuttavuuden rakennuspalikoiden kautta. Tämän lisäksi strategian toimintasuunnitelmaan on tuotu mukaan vaikuttavuuden syntymisen logiikkaa, ja jatkossa myös mittareita.
_ _ _ _
Kirjoittaja
Anne-Mari Järvelin
Tutkimuspäällikkö
Lapin ammattikorkeakoulu