Photo by Dan Gold on Unsplash

Lähiruoka on osa huoltovarmuutta ja vastuullista elintarvikekauppaa

Ammattikorkeakoulut ovat Suomessa merkittäviä aluekehitystoimijoita, jotka vahvistavat alueiden elinkeinoelämää ja elinvoimaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu kehittää monin tavoin alueellista elintarvikkeiden tuotantoa ja arvoketjua. Ruokaan liittyvä keskustelu keskittyy usein tuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksiin. Samalla vähemmälle huomiolle jää kysymys siitä, miten turvaamme kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa. Kansainväliset toimitusketjut ovat alttiita erilaisille häiriöille, kuten geopoliittisille kriiseille, sään ääri-ilmiöille ja logistisille ongelmille. Siksi kotimainen ruoantuotanto ja paikalliset elintarvikeketjut ovat tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta.

Suomella on monia vahvuuksia ruoantuotannossa. Puhtaan veden runsas saatavuus, tarkasti valvottu tuotanto sekä vastuulliset viljely- ja tuotantotavat luovat hyvän perustan turvalliselle ruoalle. Samalla kotimainen ruoantuotanto ylläpitää elinvoimaista maaseutua, työpaikkoja ja paikallista osaamista eri puolilla Suomea.

Lähellä tuotettu ruoka vähentää kuljetustarvetta, lisää tuotteiden jäljitettävyyttä ja vahvistaa alueellista taloutta. Kuluttajien kiinnostus lähiruokaan on kasvanut, ja myös vähittäiskauppa näkee paikalliset tuotteet yhä tärkeämpänä osana valikoimaansa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa (VAHVA) -hanke ja Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten sekä ProAgrian Keski-Suomen Lihat läheltä, ketju kuntoon (LIKE) -hanke järjestivät maaliskuussa tilaisuuden, jossa tarkasteltiin lähituottajien tuotteiden mahdollisuuksia päästä kaupan hyllylle. Tapahtumassa Jyväskylän Seppälän K-Citymarketin kauppias Vesa Nurminen esitteli Keskon lähiruokaperiaatteita ja yhteistyömalleja pientuottajien kanssa.

Keskon määritelmän mukaan lähiruoka on Suomessa valmistettu pientuottajan tuote, jonka raaka-aineet ovat lähtökohtaisesti kotimaisia. Kaikkien näiden kriteerien tulee täyttyä, jotta tuote voidaan luokitella lähiruoaksi. Sen sijaan lähiruoalle ei ole varsinaista kilometriperusteista rajaa.

Nurmisen mukaan Keskon tavoitteena on tarjota asiakkailleen mahdollisimman laaja valikoima lähi- ja pientuottajien tuotteita. K-kauppojen valikoimissa onkin jo yli 50 000 tällaista tuotetta. Kaupparyhmä näkee pientuottajat tärkeinä yhteistyökumppaneina ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä paikalliseen että valtakunnalliseen jakeluun yrityksen omien tavoitteiden ja kasvumahdollisuuksien mukaisesti.

Monelle pienelle elintarvikeyritykselle ensimmäinen askel on yhteistyö lähimmän K-kaupan kanssa. Paikalliset toimitussopimukset voidaan parhaimmillaan käynnistää nopeasti, mikä madaltaa uusien tuotteiden markkinoille pääsyn kynnystä. Laajempi alueellinen tai valtakunnallinen jakelu edellyttää puolestaan lisäpanostuksia muun muassa tuoteturvallisuuteen, toimitusvarmuuteen ja vastuullisuuteen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi.

Tilaisuuden toinen puhuja, Maa- ja kotitalousnaisten Kati Virfell, esitteli LIKE-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa paikallisen lihantuotannon toimintaedellytyksiä ja parantaa koko ketjun yhteistyötä tuottajalta kuluttajalle. Hankkeen nimi, Lihat läheltä – ketju kuntoon, kuvaa hyvin sen tavoitetta: rakentaa toimivia paikallisia arvoketjuja ja lisätä kotimaisen lähilihan saatavuutta.

Kotimaisen lihantuotannon vahvuutena on nurmirehun hyödyntäminen. Nurmi kasvaa hyvin koko Suomessa, pitää pellot kasvipeitteisinä suuren osan vuodesta ja tukee maaperän hyvinvointia. Nurmikasvusto sitoo hiiltä, vähentää eroosiota ja auttaa ehkäisemään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Näin paikallinen ruoantuotanto voi tukea sekä ympäristön kestävyyttä että kansallista huoltovarmuutta.

Lähiruoan merkitys ei rajoitu pelkästään yksittäisiin tuotteisiin tai kuluttajien valintoihin. Se on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa vastuullinen tuotanto, toimivat arvoketjut, alueellinen elinvoima ja huoltovarmuus tukevat toisiaan. Siksi kaupan, tuottajien ja muiden elintarvikeketjun toimijoiden yhteistyöllä on keskeinen rooli suomalaisen ruokajärjestelmän tulevaisuudessa ja ammattikorkeakouluilla sen puolueettomana edistäjänä.

_ _ _ _

Kirjoittajat
Santeri Penttinen
Tarja Stenman

_ _ _ _

Lisätietoa aiheesta:
ProAgria | Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE)
Yritysten vastuullisuusraportointi | Jamk

_ _ _ _

Lähteet

Huoltovarmuuskeskus. (n.d.). Elintarvikehuolto. https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elintarvikehuolto

Maa- ja metsätalousministeriö. (2021). Lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2025: Lähiruokaa – tottakai! Maa- ja metsätalousministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-195-0

Valtioneuvosto. (2025). Kansallinen ruokastrategia 2040: Onnellisen ruuan maa. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:113. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-086-8