Arenen uusien TKI-kriteerien pilotointia Jamkissa

Arene on kehittänyt ammattikorkeakouluille yhteiset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toiminnan (ns. TKI-toiminnan) kestävyys- ja vastuullisuuskriteerit. Kriteerien hyödyntäminen on osa ammattikorkeakoulujen vuonna 2020 hyväksytyn kestävyys- ja vastuullisuusohjelman toimenpiteitä.

Viime vuoden lopulla Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) julkaisu uuden kestävyystiekarttansa, johon sisältyi Arenen TKI-toiminnan kestävyys- ja vastuullisuuskriteerien käyttöönotto. Niiden tarkoituksena on auttaa ammattikorkeakouluja vahvistamaan TKI-toimintansa ekologista, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä ja vastuullisuutta.

Ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää myös Arenen toteuttamaan Kestävä ja vastuullinen Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa (2022). Tässä blogissa kerrotaan siitä, miten Jamk on ottanut kriteerejä käyttöön ja miten näitä kokemuksia voitaisiin hyödyntää jatkossa.

TKI-kriteerit hyväksyttiin Arenessa helmikuun 2024 lopussa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) alkoi valmistautua niiden käyttöönottoon heti, kun Arenen kestävä ja vastuullinen TKI-toiminta työryhmän kriteeriehdotus Arenen rehtorineuvostolle oli valmis eli vuoden 2023 lopulla. Jamkin sisäisen TKI-johtoryhmän käsittelyä varten selvitettiin, mitä viestinnällisiä toimenpiteitä kriteerien käyttöönotto edellyttää ja miten kriteerien käyttöönotto on teknisesti mahdollista.

TKI-johtoryhmä päätti, että kriteerejä pilotoidaan jo keväällä 2024 kaikille taloudellisesti tai strategisesti tärkeille hankkeille ja että tuloksia hyödynnetään osana Jamkin kestävyys- ja vastuullisuusviestintää. Siellä sovittiin myös, että niitä esitellään TKI-toiminnassa mukana oleville laajemmin.

Kriteerien pilotoinnin toteuttaminen Jamkissa

Ensimmäisessä vaiheessa Jamk pilotoi TKI-kriteerejä taloudellisesti ja strategisesti merkittäviin hankkeisiin (n=17). Kriteerit edellyttävät arviointi siitä, mitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (ns. Agenda 2030 -tavoitteet) hanke erityisesti edistää. Kiinnostavaa oli, että pilotoinnissa Jamkin hankkeissa nousivat tärkeimmiksi samat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka Jamkin henkilöstö ja opiskelijat olivat valinneet kaikkeen merkityksellisimmiksi vuonna 2021 järjestetyissä korkeakouluyhteisön Agenda 2023 työpajoissa:

• Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (tavoite 8)
• Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja (tavoite 9)
• Yhteistyö ja kumppanuus (tavoite 17)
  

Kestävän kehityksen kansallisissa seurantaraporteissa ja maakohtaisissa vertailuissa nousee esiin se, että Suomi menestyy yleisesti ottaen hienosti, mutta ekologiseen kestävyyteen liittyvissä tavoitteissa (13 Ilmastotekoja ja 14 Vedenalainen elämä) Suomella on haasteita. Hanketoiminnassa ekologinen kestävyys koetaan hankalaksi myös mittaroida ja todentaa. Keväällä 2024 Jamkissa laajennettiin kriteerien käyttöottoa myös uusiin hankkeisiin.

Esimerkki hankkeen arvioinnista kestävyys- ja vastuullisuuskriteereillä

Yksi Jamkin taloudellisesti ja strategisesti merkittävistä hankkeista on Biotalousinstituutin vetämä Finnish Future Farm (FFF) -hanke, jossa Euroopan Unionin JTF-rahoituksella kehitetään älymaatalouden kokeilu-, demonstraatio- ja yhteiskehittämisen ympäristö. Projektipäällikkö tarkasteli hanketta yhdessä kestävyysasiantuntijan kanssa Arenen TKI-kriteerejä vasten.

Älymaatalouden hankkeen tunnistettiin edistävä ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Siinä kehitetään resurssiviisaita ratkaisuja alkutuotantoon hyödyntäen uusia teknologioita ja vahvistaen eri toimijoiden osaamista ja kyvykkyyksiä. FFF-hanke edistää myös kulttuurista kestävyyttä, sillä se lähestyy asiaa innovatiivisesti ja edellyttää toteutuksessa luovuutta. Tarkastelussa perehdyttiin myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tunnistettiin, että hanke edistää erityisesti kolme tavoitetta: Ei nälkää (tavoite 2), Maanpäällinen elämä (tavoite 15) ja Yhteistyö ja kumppanuus (tavoite 17). Keskustelun tulokset dokumentoitiin suoraan Jamkissa käytössä olevaan projektienhallintajärjestelmä Reportroniciin.

Tekoälyn hyödyntäminen kestävyyden ja vastuullisuuden arvioinnissa ja seurannassa

Jamkin Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa pilotoitiin myös tekoälyä projektiarvioinnissa. Pilotissa projektisuunnittelija syötti kielimallityökalulle arviointikriteerit ja hankesuunnitelman ilman sensitiivisiä tietoja, ja pyysi tekoälyä arvioimaan hankesuunnitelmaa suhteessa kriteeristöön. Toisella kokeilulla projektisuunnittelija pyysi kielimallia arvioimaan suunnitelmaa sen mukaan, mitä suunnitelmasta puuttuu tai mikä siinä ei noudata kriteeristöä. Kestävyyteen perehtynyt projektipäällikkö arvioi toisaalta kielimallin tuottamia vastauksia ja toisaalta sitä, olisiko hankesuunnitelmaa mahdollista parantaa kestävämmäksi vastausten perusteella.

Projektipäällikkö koki kielimallityökalun hyödylliseksi, sillä vastauksista nousi esiin sellaisia huomioita kestävyydestä ja hankkeesta, joita hän ei itse ollut osannut ajatella. Vastausten perusteella hän  täydensikin kriittisesti arvioiden omaa analyysiään tekoälyn tuottamilla huomioilla. Näin ollen tekoälyllä kyettiin kehittämään sekä projektipäällikön ymmärrystä että arvioimaan hankesuunnitelmaa kestävyyskriteerien osalta.

Pilotoinnissa havaittiin, että tekoäly kykeni arvioimaan kriteerien toteutumisen kohtuullisen hyvin. Tekoälyn tunnistetiin tukevan analyysiä ja ymmärryksen kehittymistä, joskin vastuun arvioinnista pitää jäädä viimekädessä projektipäällikölle. Tekoälyä voitaisiin kuitenkin hyödyntää tulevaisuudessa myös kriteerien toteutumisen seurannassa esimerkiksi hankkeen väli- ja loppuraportointien yhteydessä.  

Kokemuksia kriteerien käyttöönotosta

Ammattikorkeakoulujen kannattaa panostaa eri osapuolten sitouttamiseen aikaa ja voimavaroja. Viestinnässä on tärkeä huomioida erityisesti seuraavat kysymykset: Miksi kestävyys- ja vastuullisuus on tärkeää? Miten ja milloin kriteerejä käytetään? Mihin syntynyttä tietoa käytetään?

Projektipäälliköt, hankkeiden viestintävastaavat ja projektisuunnittelijat sekä muut asianosaiset on tärkeä sitouttaa painottamalla kriteerien käytön hyödyllisyyttä hankesuunnittelussa ja -viestinnässä. TKI-toimijat tarvitseva mahdollisimman selkeän ja tiiviin ohjeistuksen kriteerien käyttöönottoon. Ammattikorkeakoulujen kannattaa tarjota tukea kriteerien käyttöönottoon ja innostaa tekoälyn hyödyntämiseen. Lisäksi hyödyntämisideoiden ja käytänteitä on hyvä jakaa.

TKI-kriteerit osana ammattikorkeakoulujen kädenjäljen arviointia

Ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä TKI-toimijoita ja aluekehittäjiä. TKI-kriteerit auttavat meitä arvioimaan entistä paremmin vaikutuksistamme yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ne ohjaavat TKI-työtämme edistämään kestävän kehityksen tavoitteita konkreettisesti.

TKI-kriteerit tuottavat tietoa TKI-toiminnan kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Jos ne ovat osa hankkeiden pakollisia luokittelutietoja projektihallintajärjestelmässä, niitä voidaan seurata ja analysoida systemaattisesti ja hyödyntää tiedolla johtamisessa. 

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta muuttuvassa maailmassa

Maailman talousfoorumin vuoden 2024 globaalissa riskiraportin mukaan neljä merkityksellisintä pitkän aikavälin riskiä maailmantaloudelle liittyvät ekologiseen kestävyyteen, kuten äärimmäiset sääilmiöt, luontokato, luontoekosysteemien romahtaminen ja pula luonnonvaroista. Nämä ekologiset haasteet kytkeytyvät toisiinsa ja myös ilmastonmuutokseen.

Syyskuussa 2024 YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa todettiin, että meidän kaikkien on työskenneltävä yhdessä ja entistä päättäväisemmin kestävän kehityksen eteen, sillä maailmanlaajuisesti arvioiden olemme tänä vuonna saavuttamassa vain 17 prosenttia YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Erityisesti ekologisissa tavoitteissa ollaan pahasti jäljessä. TKI-toiminnassa olisikin tärkeä painottaa entistä voimakkaammin ekologista kestävyyttä ja tuottaa TKI-toiminnan tuloksina entistä kestävämpiä ratkaisuja. Maailma muuttuu ympärillämme, ammattikorkeakoulut voivat osaltaan rakentaa vastuullisempaa maailmaa.

_ _ _ _

Kirjoittajat

Kirsi Knuuttila
Arenen kestävä ja vastuullinen TKI-toiminta työryhmän jäsen
vanhempi asiantuntija

Janne Laitinen
Arenen kestävä ja vastuullinen TKI-toiminta työryhmän varajäsen 
vanhempi asiantuntija

Elina Kirjalainen
Jamkin TKI-toiminnan prosessien ja salkunhallinnan kehittäminen
vanhempi asiantuntija

Anna-Liisa Ojala
Ammatillisen opettajakorkeakoulun hankesalkun kehittäminen
vanhempi asiantuntija

_ _ _ _