Arene on kehittänyt ammattikorkeakouluille yhteiset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toiminnan (ns. TKI-toiminnan) kestävyys- ja vastuullisuuskriteerit. Kriteerien hyödyntäminen on osa ammattikorkeakoulujen vuonna 2020 hyväksytyn kestävyys- ja vastuullisuusohjelman
Vuonna 2023 julkiset hankinnat olivat Suomessa yli 45 miljardia euroa (Valtiokonttori, 2024). Julkiset hankinnat onkin tunnistettu yhdeksi keskeiseksi välineeksi, jonka avulla voidaan edistää kestävää kehitystä
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene julkaisi vuonna 2020 ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman Kestävät, vastuulliset ja hiilineutraalit ammattikorkeakoulut. Sen aloituskappaleessa todettiin, että ”ihmiskunnan toiminta ylittää maapallomme
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen kestävän kehityksen ohjelma Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu perustuu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen ohjelmalle Agenda 2030 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän
TKI-kärjet 2024 -kilpailussa keskitytään kirkastamaan, mitä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta oikeastaan on. Kilpailuvideoilla tuodaan esille ammattikorkeakoulujen merkitys Suomen TKI-toiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa valtakunnan tasolla. Kilpailun äänestys on
Rakennussektori on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista, mutta myös yksi potentiaalisista toimialoista vähentää päästöjä. Ammattikorkeakoulut ovat merkittävä rakennusalan ammattilaisten kouluttaja ja kehittäjä, jonka vuoksi niiden toteuttamalla
Utbildningspolitikens historia är lång och involverar återkommande ansträngningar från olika länders regeringar för att utnyttja offentligt finansierad högskoleverksamhet mer explicit för sociala och ekonomiska syften
Dynaamisilla ja muuttuvilla työmarkkinoilla osaavan työvoiman saatavuus on monella toimialalla aivan keskeisin haaste. Samalla kun ikäluokat pienenevät, sosiaalinen vastuullisuus on saanut uuden ja entistä merkittävämmän
Syksyn aikana tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkitys Suomen kasvun tukijalkana on nostettu vahvasti esiin. On ollut mielenkiintoista seurata jo edellisen hallituskauden parlamentaarista työtä, ja kuinka
Suomi tavoittelee muiden maiden tavoin ratkaisuja toimintaympäristömme globaaleihin haasteisiin. Ilmastonmuutos, luontokato, ruokaturva, kestävät ja turvalliset teknologiset ratkaisut, ikääntyvän väestön palvelut, uudet liikkumisen ratkaisut ja kiertotalous